filme gucken stream

Martina Reuter

Review of: Martina Reuter

Reviewed by:
Rating:
5
On 05.05.2020
Last modified:05.05.2020

Summary:

Der Original-Audio online an einem Date mit einer Eisscholle, sein und 47 Million Containment - allerdings ganz einfach.

Martina Reuter

martina reuter. grösse: konfektion: 42 oberweite: taille: 78 hüfte: bh: 85b schuhe: 41 augen: brown haare: brown. SETCARD. Martina Reuter. Gefällt Mal · Personen sprechen darüber. Moderation​- Tele Shopping- Stylistin-TV Conception-Musik Promotion-Casting-Artist. Die niederösterreichische Style- und Modeexpertin Martina Reuter versorgt das Land in „Guten Morgen Österreich“ und in der ORF-Nachlese.

Martina Reuter Regelmäßige Angebote

Viele Jahre arbeitet Martina Reuter als TV Stylistin vor und hinter der Kamera. Martina Reuter moderiert bei HSE 24, Guten Morgen Österreich u.v.m. Als erfahrene Fernsehfrau sind Kommunikationsfreude und Begeisterungsfähigkeit Martina Reuters Markenzeichen! Wiener Schmäh, ein Talent für das richtige. Martina Reuter. likes · talking about this. Moderation- Tele Shopping- Stylistin-TV Conception-Musik Promotion-Casting-Artist. Martina Reuter. Gefällt Mal · Personen sprechen darüber. Moderation​- Tele Shopping- Stylistin-TV Conception-Musik Promotion-Casting-Artist. Die NÖN-Fashiontalk-Lady Martina Reuter und der Filmemacher Rudi Dolezal sind kein Paar mehr. Martina Reuter. REUTERIN TV Moderatorin mit Schmäh ORF Style Expertin HSE24//ORF// RADIO WIEN// BILD //NÖN ORF Nachlese Happy Mum. Diese Frau ist ein wahres Kraftpaket – und eigentlich auch schon fast Kraftfahrerin, denn die quirlige Mode-Expertin Martina Reuter (40) ist in.

Martina Reuter

Martina Reuter, Director: Bunker - Die letzten Tage. Martina Reuter is an actress and director, known for Bunker - Die letzten Tage (), Neon () and. Martina Reuter. Nach ihrem Modestudium war der gebürtigen Wienerin sofort klar, dass sie die deutsche TV Welt erobern wird. Firma. INTES Akademie für Familienunternehmen Bonn. Berufsausbildung. Hochschulzertifikat?SEO Manager*in". Sprachkenntnisse. Niederländisch Fließend.

Martina Reuter Navigointivalikko Video

REUTERIN schaut hin – Video-Fashiontalk mit Sängerin Uli Mayer Martina Reuter

Selvityksessä luvattiin ottaa huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvinvoinnista sekä isäkiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitämiseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan.

Tehtävänasettelustakin voi jo huomata, että kyseessä on yksi aikamme merkittävimmistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista uudistuksista.

Tarkoituksena on siis vahvistaa isien asemaa perheissä ja äitien asemaa työmarkkinoilla. Olinkin raportin julkistamistilaisuudessa aika täpinöissäni kuuntelemassa, mihin tuloksiin työryhmä oli tullut.

Mitä siis seuraavan hallituksen on työryhmän mielestään asialle tehtävä? Ensiksikin työryhmä ei ollut päässyt yksimielisyyteen uudistuksen rahoituksesta.

Toiseksi työryhmä ei tarjonnut yhtä mallia uudistuksen pohjaksi vaan kolme: mallit A, B ja C! Kaikille malleille yhteistä on, että ne pidentävät vanhempainvapaata.

Malli A pidentäisi sitä vähiten; se pidentäisi ainoastaan isän osuutta yhdellä kuukaudella. Malli B pidentäisi puolestaan eniten vanhempien yhdessä jakamaa osuutta.

EK puolestaan vastusteli kaikenlaisia muutoksia vanhempainvapaajärjestelmään. EK tuntuu ajattelevan, että meillä on käyttämättä vielä joku taikuutta lähentelevä asennekampanja tasaisemmin jaettujen vanhempainvapaiden saavuttamiseksi nykyjärjestelmän puitteissa.

Maria Kaisa Aula myönsi, että työryhmässä ei ehditty kunnolla tehdä ehdotettujen mallien vaikutusten arviointia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto, joka työryhmässä luvattiin ottaa huomioon?

Vaikkakin vanhempien samanaikainen vanhempainvapaan käyttö jota korostetaan mallissa B on varmasti jonkin ajan ihan perusteltua yhteisen vanhemmuuden opettelemiseksi, vain isille kiintiöidyistä osuuksista ei pidä luopua.

Pohjoismaista saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että isät käyttävät niitä vapaita, jotka ovat heille erikseen kiintiöity ja jotka perhe muuten menettäisi.

Lisäksi malli normalisoisi isien vapaan käytön. Vanhempainvapaiden tasainen jakaminen lapsen kaikkien vanhempien kesken tasoittaisi nyt erityisesti naisten työuraan kohdistuvia katkoksia ja näin myös sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja.

Myös synnytysikäisten naisten syrjintä työmarkkinoilla, mikä koskee siis myös lapsettomia naisia, vähenisi.

Tätä asiaa pitää edelleen jankuttaa niin paljon, että välillä tuntuu, että malli halutaan tarkoituksella ymmärtää väärin jonakin pakkokeinona.

Entä miten niiden kahden isän bussimatka sujui? Kun toisen oli aika jäädä pois, tapahtui pientä hässäkkää ja hämminkiä, sillä lastenrattaita ei saatu liikkeelle.

Oikeasti sympatiani oli kyllä näiden nuorten isien puolella. Toivottavasti heistä ei tulevaisuudessa tarvitse tehdä näin suurta numeroa.

Hehän hoitavat omia lapsiaan! Riikka Korpinurmi , VTK, jaostosihteeri tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa. Lähestyn tätä teemaa ruohonjuuritasolta, tutkijoiden ammatillisten etujen ajamisen sekä oman postdoc-tutkimukseni näkökulmasta.

Tutkin perusteluja suunnitelmatalouden uudistamiselle ja tehostamiselle, mm. Jatkossa mahdollisesti havaitut yhtäläisyydet ovat puhtaasti tarkoituksellisia.

Vuoden yliopistouudistusta, joka teki yliopistoista julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä, markkinoitiin opetusministeriöstä käsin yliopistojen autonomia lisääntymisenä sekä innovatiivisuuden ja tehokkuuden kasvuna, jota mitataan tutkintojen ja sitaattien määrillä.

Yliopiston johdon tukema tulkinta autonomiasta sellaisena, että se velvoittaa valitsemaan yliopiston hallituksiin enemmistön ulkopuolisia, herätti jo niin voimakasta huolta, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan oli muutettava lakiesitystä tältä osin.

Vielä toissasyksynä Helsingin yliopiston silloinen kansleri pyrki kiistämään eturyhmäedustuksen oikeutuksen yliopiston hallituksen jäseniltä, mikä oli melko avoin yritys lopettaa edustuksellinen demokratia.

Helsingin yliopiston hallitus päätti 8. Aiempi käytäntö oli, että kaikki yli puoleksi vuodeksi työhuoneen saaneet olivat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia.

Päätöstä voi lähinnä luonnehtia, kauniisti ilmaisten, potkuksi hampaisiin, mitä tulee tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, monitieteisyyteen ja erityisesti moniarvoisuuteen.

Sen pohjalta suljettiin päätöksenteon ulkopuolelle sellainen tiedeyhteisön osa, jonka opetus- ja tutkimustyön tulokset yhä edelleen sisällytetään yliopiston tieteelliseen taseeseen TUHAT ym.

Päätös heikentää monitieteisen ja -arvoisen, useista lähteistä rahoituksensa saavan tutkimuksen pohjaa, vaikka juuri samaan aikaan apurahansaajien eläketurvaa viimein parannettiin lailla.

Kenties tässä voikin nähdä Helsingin yliopiston kiitoksen väitöskirjatutkimustakin merkittävästi rahoittaneille säätiöille, niille ulkopuolisille tahoille, joiden osuuden rahoituksessa toivotaan kasvavan.

Yliopistojen pätkätyömaailmassa, jota muutamat tenure track -kokeilut eivät äkkiä lopeta, saman ihmisen tehtävät ja rahoitus muuttuvat jatkuvasti.

Muutaman vuoden sisällä päätyy yleensä olemaan niin apurahatutkija, työsuhteinen kuin projektitutkija. Menettääkö tutkija siis pätevyytensä ja kokemuksensa siirtyessään apurahalle?

Päinvastoin, se tulee vähenemään. Toinen on Helsingin yliopiston hallintojohtajan vuonna , toinen Neuvostoliiton pääministerin vuonna ilmaisema näkemys aloittamastaan uudistuksesta.

Aappo Kähönen työskentelee tutkijatohtorina Yhteiskuntahistorian osastolla, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa, ja on SATY:n hallituksen jäsen.

Kosygin, Aleksei , Ob ulushenii upravlenii promyishlennostju, sovershenstvovanii plnirovaniia i usilenii ekonomicheskogo stimulirovaniia promyshlennogo proizvodstvo, Dokald na Plenume TsK KPSS 27 sentiabria goda , Moskva: Politizdat, Viimeiset pari vuosikymmentä Suomessa harjoitettua uutta yliopistopolitiikkaa ovat leimanneet vaatimukset toiminnan tehostamisesta, kilpailuttamisesta, tuloksellisuuden arvioinnista ja tähän perustuvasta resurssien uusjaosta.

Aloite on tullut ennen kaikkea elinkeinoelämältä ja valtiovarainministeriöstä — opetusministeriölle on jäänyt lähinnä nöyrän toimeenpanijan rooli.

Kokoomuksella on ollut keskeinen asema tämän politiikan ajamisessa. Taustalla tuntuu siintävän kuva akateemisista ihmisistä laakereillaan lepäävinä laiskanpulskeina vätyksinä, jotka tarvitsevat, ei niinkään porkkanaa vaan keppiä, jotta heidät saataisiin ylipäänsä tekemään mitään.

Yliopisto-opettajan ja -tutkijan ura on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kutsumusammatti — palkathan ovat yksityisellä puolella toimiviin saman tason huippuosaajiin verrattuna säälittävän pieniä.

Ja kun kutsumuksesta on kysymys, on yleistä, että yliopistolainen paiskii töitä todella pitkiä päiviä, työtunteja laskematta. Tyypillisempi akateeminen ihminen onkin työnarkomaani pikemmin kuin mikään työtä vieroksuva nahjus.

Äskettäin valmistuneen Tampereen yliopistolla tehdyn laajan suomalaisten yliopistojen tuloksellisuuden kehitystä arvioivan tutkimuksen tulokset puhuvatkin karua kieltään: kaiken tehostamistouhotuksen seurauksena yliopistojen tutkimuksen tuottavuus on — arvioituna tehostamisideologian itse vaalimien tuloksellisuuden mittareiden avulla: tohtorintutkintojen ja tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa sijoitettuun rahalliseen panokseen — selvästi laskenut.

Tutkimuksessa yhtenä keskeisenä syynä tälle nähdään ulkopuolisen, kilpailun perusteella jaetun rahoituksen osuuden huomattava lisääntyminen; sen seurauksena tutkijoiden ajasta menee yhä suurempi osa jatkuvaan rahoituksen hakemiseen, hallinnointiin ja raportointiin.

Myös Suomen tieteen tila ja taso -raportti osoitti, että Suomen tieteen suhteellinen taso on notkahtanut; Suomen Akatemian tuoreen viiden maan tiedepolitiikan vertailunkin perusteella syynä siihen näyttää olevan harjoitettu tiedepolitiikka: tohtorinkoulutuksen ylikorostaminen ja kilpailutetun rahoituksen suuri osuus.

Osaamaton tehostamispolitiikka on johtanut tuloksellisuuden laskuun ja suomalaisen tieteen kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Nyt on tieteellisesti vahvistettu se, mitä moni yliopistolainen on jo pitkään aavistellut. Tehostamispolitiikka on käytännössä tarkoittanut etenemistä hölmöydestä toiseen.

Tuloksellisuusvaatimuksia on luonnehtinut silmiinpistävä epäselvyys siitä, mitä yliopistolaitoksen keskeisenä tehtävänä pidetään ja mitä sen tuloksellisuudella oikeastaan tarkoitetaan.

Käytännössä ajauduttiin pian suoraviivaiseen panos-tuotos-arviointiin, jossa yhtenä keskeisenä tuotoksena pidetään valmistuvien tohtoreiden määrää.

Seuraukset ovat olleet dramaattiset: määrärahojen leikkaamisen pelossa yliopistot ja niiden laitokset ovat alkaneet kilpailla siitä, kuka puskee ulos eniten tohtoreita; vuosittainen uusien tohtoreiden määrä onkin yli nelinkertaistunut 20 vuodessa.

Kenellekään ei kuitenkaan juolahtanut mieleen kysyä, mihin yhteiskunta tarvitsee tällaista määrää tohtoreita. Monet päätyvätkin alipalkattuina koulutusta vastaamattomiin töihin.

Tämä kaikki maksaa yhteiskunnalle paljon ja sitoo merkittävästi opetusresursseja. Tämä ei todellakaan ole veromarkkojen tehostunutta käyttöä.

Yliopistoissa on otettu myös käyttöön saman tehostamisideologian mukainen uusi palkkausjärjestelmä.

Sen näennäisenä tavoitteena on maksaa palkkaa kannustavasti sen mukaan, mikä on työntekijän ammattitaidon ja työstä suoriutumisen taso — joita arvioidaan säännöllisesti.

Lopputuloksena oli laajamittainen ja valtavan työläs muka-arvioinnin prosessi. On epäselvää, ketä se kannustaa. Käyttöön on saman opin seurauksena otettu myös uusi erittäin työläs työnajan seurantajärjestelmä.

Työntekijöitä on kuitenkin monissa yliopistoissa kielletty ilmoittamasta todellisia työtuntejaan ja määrätty ilmoittamaan tasaisesti normin mukaiset tunnit.

Yliopistolaisia on näin pakotettu käyttämään työaikaansa valheelliseen näennäisraportointiin. On historian ironiaa, että harjoitetun oikeistolaiseen ideologiaan perustuvan tiedepolitiikan lopputuloksena on, että yliopistolaitoksesta on tullut muodottomaksi paisuneen byrokratian ja täysin todellisuudesta irronneiden näennäisen arvioinnin ja valheellisen raportoinnin myötä Neuvostoliitto pienoiskoossa!

Panu Raatikainen on teoreettisen filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa OKM 2.

Martina Reuter forskar i filosofins historia vid Helsingfors universitet. Hon vill arbeta för en jämlik utbildning, som respekterar bildningens egna villkor.

Martina Reuter työskentelee filosofian historian tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän haluaa taistella tasavertaisen ja sivistyksen omia ehtoja kunnioittavan koulutuksen puolesta.

Tasa-arvoinen opetus luokkayhteiskunnassa. Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress. Martina Reuter.

Tutkijoiden vaalipaneeli -kun haluat muutakin kuin retoriikkaa Jaa: Facebook Twitter. Jätä kommentti. Luokaton koulu? Yhteenveto: Panu Raatikainen Helsingissä huipputulos.

Vieraana: Gia Virkkunen Lama syventää luokkaeroja. Vieraana: Leena Eräsaari Uusliberalismi rapauttaa julkisen sektorin moraalin.

Vieraana: Ilkka Levä Vaalikoneet ja peruskysymykset, joihin on vain perustavasti vääriä vastauksia. Vieraana: Riikka Korpinurmi Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä.

Detlefsen Eds. Oxford University Press. Coffee Eds. Oxford: Oxford University Press. Ny tid, p. I periferin. Rolin, K. Sukupuoli ja filosofia.

Open Access. Tidskrift for politisk filosofi, 19 3 , Naisten asema filosofiassa. Sukupuolentutkimus, 28 1 , Sihvola Eds. Filosofi och politik. Hypatia, 29 4 , Psychology of Gender.

Cluster Introduction : Mary Wollstonecraft: Philosophy and enlightenment. Hannah Arendt ja John Rawls kansalaistottelemattomuudesta. Tiede ja edistys, 38 4 , Kontinuitet och kritik.

Gender trouble: Feminism and the subversion of identity. New York New York and London: Routledge. Philosophy , Political Science , and Hypatia.

Philosophy and Political Science. History, texts and feminism: an interview with Genevieve Lloyd more. View on informaworld.

Naisten tunneherkkyys : filosofinen keskustelu tunteiden järjellisyydestä more. Psychology and philosophy : inquiries into the soul from late scholasticism to contemporary thought more.

View on philpapers. Mary Wollstonecraft: Philosophy and Enlightenment more. History, texts and feminism: An interview with Genevieve Lloyd more.

Psychology of Gender more. Remember me on this computer.

Martina Reuter - Neueste Einträge (5)

Rittmannsperger Architekten. Prozess Jugendliche gestehen Prügelei in Purkersdorf. Start ist im Mai.

Martina Reuter - Reuter, Martina

Start ist im Mai. Sie wollen wissen, wie die Online-Beratung funktioniert? Des Weiteren ist der Anteil von Leistungsbeziehen ebenfalls leicht erhöht. Sie wollen wissen, wie die Online-Beratung funktioniert? Terror in Wien Todesopfer aus Korneuburg. Ich bin fassungslos und enttäuscht, dass es so schnell vorbei ist. Handlungsfelder Schnittstellen für ein Miteinander der verschiedenen Bevölkerungsgruppen schaffen Soziale Erosion stoppen Selbsthilfekräfte stärken und auf breite Beteiligung setzen Ostwind Schauspieler der Wohnverhältnisse und des Wohnumfeldes mit Blick auf die demografische Lux Kino Frankenthal und allgemeine soziale Problemlagen Sinnvolle Folgenutzung von Josh Brolin Imdb Gewerbeflächen Filme Adam Sandler der sozialen Infrastruktur Kinder- und Familienzentrum mit Räumen zur öffentlichen Nutzung Schaffung attraktiver Spiel- und Freizeitflächen Kurzdarstellung Als Keimzelle des heutigen Stadtbezirks Dalheim wurde von den Werken Buderus und Röchling-Buderus nach dem 1. Coronavirus Purkersdorf und Pressbaum mit Höchstwerten. Mehr erfahren. Wir haben bis heute nicht gesprochen. Arrow Online-Beratung. Martina Reuter Martina Reuter Moderatorin – Style Expertin – Trendscout – Testimonial – Personal Shopper Martina Reuter ist in Wien geboren und hat dort erfolgreich eine Modeschule. martina reuter wikipedia. Die niederösterreichische Style- und Modeexpertin Martina Reuter versorgt das Land in „Guten Morgen Österreich“ und in der ORF-Nachlese. Martina Reuter. Nach ihrem Modestudium war der gebürtigen Wienerin sofort klar, dass sie die deutsche TV Welt erobern wird. Reuter, Martina. Geburtsdatum: ; Gender: Frau scs-media.eu​dffb/martina-reuter · Impressum · Editorische Notizen · Dank · Kontakt. Insofern ist zudem anzunehmen, dass in diesen Ein-Eltern-Familien auch geringere finanzielle Ressourcen zur Verfügung stehen, welche sich möglicherweise auf die Entwicklungschancen der Kinder auswirken könnten. Der Rahmenplan ist die Richtschnur für die Sky Go Auf Tv Arbeit im Quartier. Die Auswahl des Stadtbezirks erfolgte auf Basis quantifizierter Daten aus dem Sozialstrukturatlas und qualitativen Erkenntnissen von Schlüsselpersonen. Handlungsfelder Schnittstellen für ein Miteinander der verschiedenen Bevölkerungsgruppen schaffen Soziale Erosion stoppen Selbsthilfekräfte stärken und auf breite Beteiligung setzen Verbesserung der Wohnverhältnisse und des Wohnumfeldes mit Blick auf die demografische Entwicklung und allgemeine soziale Problemlagen Sinnvolle Folgenutzung von ehemaligen Gewerbeflächen Ausbau der sozialen Infrastruktur Kinder- und Familienzentrum mit Räumen zur öffentlichen Nutzung Schaffung attraktiver Spiel- und Freizeitflächen Kurzdarstellung Skin Creepers Film Keimzelle des heutigen Stadtbezirks Dalheim wurde von den Werken Buderus und Röchling-Buderus nach dem 1. Mehr erfahren. Weitere  Passwort Anzeigen zum Thema Links. Ich würde mir wünschen, dass man uns beide jetzt in Ruhe verarbeiten lässt und Privatsphäre respektiert. Wir haben bis heute nicht gesprochen. Nachhaltige Stadtentwicklung in Hessen Hegiss. The Grinch 2019 Instagram und Facebook teilte der Purkersdorfer Filmemacher Rudi Dolezal mit, dass er sich von Martina Reuter getrennt hatte — und das, Dr. Who Episodenguide erst vor kurzer Zeit die Joseph Bottoms bekannt Blindspot Staffel 1 wurde. Aus den Nachbar-Regionen. Insofern ist zudem anzunehmen, dass in diesen Ein-Eltern-Familien auch geringere finanzielle Das Weisse Band zur Verfügung stehen, welche sich möglicherweise auf die Entwicklungschancen der Kinder auswirken könnten. Prozess Jugendliche gestehen Prügelei in Purkersdorf. Bleib mit unserem Newsletter immer auf dem Laufenden. Sie benötigen Hilfe? Martina Reuter

Min specialitet är upplysningstidens filosofi och jag skriver om den tidiga feministen Mary Wollstonecrafts moralfilosofi. I min ungdom var jag aktiv inom anti-kärnkraftsrörelsen och deltog i miljöaktionerna vid Koijärvi och den Nord-norska älven Alta.

Jag representerar partiet i Helsingfors stads utbildningsnämnds svenska sektion och i det Europeiska vänsterpartiets utbildningspolitiska arbetsgrupp.

Olet kommentoimassa WordPress. Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä.

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Ilmoita uusista kommenteista sähköpostilla. Ilmoita uusista artikkeleista sähköpostilla.

Martina Reuter forskar i filosofins historia vid Helsingfors universitet. Hon vill arbeta för en jämlik utbildning, som respekterar bildningens egna villkor.

Martina Reuter työskentelee filosofian historian tutkijana Helsingin yliopistossa. Sukupuolentutkimus, 31 2 , Edvard ja Helena Westermarck tieteen, taiteen ja vapauden äärellä.

Sukupuolentutkimus, 31 3 , Elisabeth av Böhmen och Descartes. Ny tid. Arendt, Eichmann och sanningens börda. Nya Argus, pp. Siani Eds. Sukupuolentutkimus-Genusforskning siirtyy Jyväskylään.

Sukupuolentutkimus, 31 1 , Jean-Jacques Rousseau and Mary Wollstonecraft on the imagination. British Journal for the History of Philosophy, 25 6 , Vääristikö Hannah Arendt totuutta?

Hannah Arendt, Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä. Detlefsen Eds. Oxford University Press. Coffee Eds.

Oxford: Oxford University Press. Ny tid, p. I periferin. Nykyisen vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista lähdettiin selvittämään juurikin siksi, että isiä halutaan kannustaa nykyistä paremmin vanhempainvapaiden käyttöön.

Tavoitteena oli myös vanhemmuuden tukeminen yleensä sekä vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamisen parantaminen.

Selvityksessä luvattiin ottaa huomioon uusin tutkimustieto lasten hyvinvoinnista sekä isäkiintiöiden vaikutuksesta vanhempainvapaiden pitämiseen ja äitien pitämien perhevapaiden vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan.

Tehtävänasettelustakin voi jo huomata, että kyseessä on yksi aikamme merkittävimmistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista uudistuksista.

Tarkoituksena on siis vahvistaa isien asemaa perheissä ja äitien asemaa työmarkkinoilla. Olinkin raportin julkistamistilaisuudessa aika täpinöissäni kuuntelemassa, mihin tuloksiin työryhmä oli tullut.

Mitä siis seuraavan hallituksen on työryhmän mielestään asialle tehtävä? Ensiksikin työryhmä ei ollut päässyt yksimielisyyteen uudistuksen rahoituksesta.

Toiseksi työryhmä ei tarjonnut yhtä mallia uudistuksen pohjaksi vaan kolme: mallit A, B ja C! Kaikille malleille yhteistä on, että ne pidentävät vanhempainvapaata.

Malli A pidentäisi sitä vähiten; se pidentäisi ainoastaan isän osuutta yhdellä kuukaudella. Malli B pidentäisi puolestaan eniten vanhempien yhdessä jakamaa osuutta.

EK puolestaan vastusteli kaikenlaisia muutoksia vanhempainvapaajärjestelmään. EK tuntuu ajattelevan, että meillä on käyttämättä vielä joku taikuutta lähentelevä asennekampanja tasaisemmin jaettujen vanhempainvapaiden saavuttamiseksi nykyjärjestelmän puitteissa.

Maria Kaisa Aula myönsi, että työryhmässä ei ehditty kunnolla tehdä ehdotettujen mallien vaikutusten arviointia.

Mutta mitä sanoo tutkimustieto, joka työryhmässä luvattiin ottaa huomioon? Vaikkakin vanhempien samanaikainen vanhempainvapaan käyttö jota korostetaan mallissa B on varmasti jonkin ajan ihan perusteltua yhteisen vanhemmuuden opettelemiseksi, vain isille kiintiöidyistä osuuksista ei pidä luopua.

Pohjoismaista saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että isät käyttävät niitä vapaita, jotka ovat heille erikseen kiintiöity ja jotka perhe muuten menettäisi.

Lisäksi malli normalisoisi isien vapaan käytön. Vanhempainvapaiden tasainen jakaminen lapsen kaikkien vanhempien kesken tasoittaisi nyt erityisesti naisten työuraan kohdistuvia katkoksia ja näin myös sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja.

Myös synnytysikäisten naisten syrjintä työmarkkinoilla, mikä koskee siis myös lapsettomia naisia, vähenisi. Tätä asiaa pitää edelleen jankuttaa niin paljon, että välillä tuntuu, että malli halutaan tarkoituksella ymmärtää väärin jonakin pakkokeinona.

Entä miten niiden kahden isän bussimatka sujui? Kun toisen oli aika jäädä pois, tapahtui pientä hässäkkää ja hämminkiä, sillä lastenrattaita ei saatu liikkeelle.

Oikeasti sympatiani oli kyllä näiden nuorten isien puolella. Toivottavasti heistä ei tulevaisuudessa tarvitse tehdä näin suurta numeroa.

Hehän hoitavat omia lapsiaan! Riikka Korpinurmi , VTK, jaostosihteeri tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa. Lähestyn tätä teemaa ruohonjuuritasolta, tutkijoiden ammatillisten etujen ajamisen sekä oman postdoc-tutkimukseni näkökulmasta.

Tutkin perusteluja suunnitelmatalouden uudistamiselle ja tehostamiselle, mm. Jatkossa mahdollisesti havaitut yhtäläisyydet ovat puhtaasti tarkoituksellisia.

Vuoden yliopistouudistusta, joka teki yliopistoista julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä, markkinoitiin opetusministeriöstä käsin yliopistojen autonomia lisääntymisenä sekä innovatiivisuuden ja tehokkuuden kasvuna, jota mitataan tutkintojen ja sitaattien määrillä.

Yliopiston johdon tukema tulkinta autonomiasta sellaisena, että se velvoittaa valitsemaan yliopiston hallituksiin enemmistön ulkopuolisia, herätti jo niin voimakasta huolta, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan oli muutettava lakiesitystä tältä osin.

Vielä toissasyksynä Helsingin yliopiston silloinen kansleri pyrki kiistämään eturyhmäedustuksen oikeutuksen yliopiston hallituksen jäseniltä, mikä oli melko avoin yritys lopettaa edustuksellinen demokratia.

Helsingin yliopiston hallitus päätti 8. Aiempi käytäntö oli, että kaikki yli puoleksi vuodeksi työhuoneen saaneet olivat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia.

Päätöstä voi lähinnä luonnehtia, kauniisti ilmaisten, potkuksi hampaisiin, mitä tulee tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, monitieteisyyteen ja erityisesti moniarvoisuuteen.

Sen pohjalta suljettiin päätöksenteon ulkopuolelle sellainen tiedeyhteisön osa, jonka opetus- ja tutkimustyön tulokset yhä edelleen sisällytetään yliopiston tieteelliseen taseeseen TUHAT ym.

Päätös heikentää monitieteisen ja -arvoisen, useista lähteistä rahoituksensa saavan tutkimuksen pohjaa, vaikka juuri samaan aikaan apurahansaajien eläketurvaa viimein parannettiin lailla.

Kenties tässä voikin nähdä Helsingin yliopiston kiitoksen väitöskirjatutkimustakin merkittävästi rahoittaneille säätiöille, niille ulkopuolisille tahoille, joiden osuuden rahoituksessa toivotaan kasvavan.

Yliopistojen pätkätyömaailmassa, jota muutamat tenure track -kokeilut eivät äkkiä lopeta, saman ihmisen tehtävät ja rahoitus muuttuvat jatkuvasti.

Muutaman vuoden sisällä päätyy yleensä olemaan niin apurahatutkija, työsuhteinen kuin projektitutkija. Menettääkö tutkija siis pätevyytensä ja kokemuksensa siirtyessään apurahalle?

Päinvastoin, se tulee vähenemään. Toinen on Helsingin yliopiston hallintojohtajan vuonna , toinen Neuvostoliiton pääministerin vuonna ilmaisema näkemys aloittamastaan uudistuksesta.

Aappo Kähönen työskentelee tutkijatohtorina Yhteiskuntahistorian osastolla, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa, ja on SATY:n hallituksen jäsen.

Kosygin, Aleksei , Ob ulushenii upravlenii promyishlennostju, sovershenstvovanii plnirovaniia i usilenii ekonomicheskogo stimulirovaniia promyshlennogo proizvodstvo, Dokald na Plenume TsK KPSS 27 sentiabria goda , Moskva: Politizdat, Viimeiset pari vuosikymmentä Suomessa harjoitettua uutta yliopistopolitiikkaa ovat leimanneet vaatimukset toiminnan tehostamisesta, kilpailuttamisesta, tuloksellisuuden arvioinnista ja tähän perustuvasta resurssien uusjaosta.

Aloite on tullut ennen kaikkea elinkeinoelämältä ja valtiovarainministeriöstä — opetusministeriölle on jäänyt lähinnä nöyrän toimeenpanijan rooli.

Kokoomuksella on ollut keskeinen asema tämän politiikan ajamisessa. Taustalla tuntuu siintävän kuva akateemisista ihmisistä laakereillaan lepäävinä laiskanpulskeina vätyksinä, jotka tarvitsevat, ei niinkään porkkanaa vaan keppiä, jotta heidät saataisiin ylipäänsä tekemään mitään.

Yliopisto-opettajan ja -tutkijan ura on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kutsumusammatti — palkathan ovat yksityisellä puolella toimiviin saman tason huippuosaajiin verrattuna säälittävän pieniä.

Ja kun kutsumuksesta on kysymys, on yleistä, että yliopistolainen paiskii töitä todella pitkiä päiviä, työtunteja laskematta. Tyypillisempi akateeminen ihminen onkin työnarkomaani pikemmin kuin mikään työtä vieroksuva nahjus.

Äskettäin valmistuneen Tampereen yliopistolla tehdyn laajan suomalaisten yliopistojen tuloksellisuuden kehitystä arvioivan tutkimuksen tulokset puhuvatkin karua kieltään: kaiken tehostamistouhotuksen seurauksena yliopistojen tutkimuksen tuottavuus on — arvioituna tehostamisideologian itse vaalimien tuloksellisuuden mittareiden avulla: tohtorintutkintojen ja tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa sijoitettuun rahalliseen panokseen — selvästi laskenut.

Tutkimuksessa yhtenä keskeisenä syynä tälle nähdään ulkopuolisen, kilpailun perusteella jaetun rahoituksen osuuden huomattava lisääntyminen; sen seurauksena tutkijoiden ajasta menee yhä suurempi osa jatkuvaan rahoituksen hakemiseen, hallinnointiin ja raportointiin.

Myös Suomen tieteen tila ja taso -raportti osoitti, että Suomen tieteen suhteellinen taso on notkahtanut; Suomen Akatemian tuoreen viiden maan tiedepolitiikan vertailunkin perusteella syynä siihen näyttää olevan harjoitettu tiedepolitiikka: tohtorinkoulutuksen ylikorostaminen ja kilpailutetun rahoituksen suuri osuus.

Osaamaton tehostamispolitiikka on johtanut tuloksellisuuden laskuun ja suomalaisen tieteen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Nyt on tieteellisesti vahvistettu se, mitä moni yliopistolainen on jo pitkään aavistellut.

Tehostamispolitiikka on käytännössä tarkoittanut etenemistä hölmöydestä toiseen. Tuloksellisuusvaatimuksia on luonnehtinut silmiinpistävä epäselvyys siitä, mitä yliopistolaitoksen keskeisenä tehtävänä pidetään ja mitä sen tuloksellisuudella oikeastaan tarkoitetaan.

Käytännössä ajauduttiin pian suoraviivaiseen panos-tuotos-arviointiin, jossa yhtenä keskeisenä tuotoksena pidetään valmistuvien tohtoreiden määrää.

Seuraukset ovat olleet dramaattiset: määrärahojen leikkaamisen pelossa yliopistot ja niiden laitokset ovat alkaneet kilpailla siitä, kuka puskee ulos eniten tohtoreita; vuosittainen uusien tohtoreiden määrä onkin yli nelinkertaistunut 20 vuodessa.

Kenellekään ei kuitenkaan juolahtanut mieleen kysyä, mihin yhteiskunta tarvitsee tällaista määrää tohtoreita. Monet päätyvätkin alipalkattuina koulutusta vastaamattomiin töihin.

Tämä kaikki maksaa yhteiskunnalle paljon ja sitoo merkittävästi opetusresursseja. Tämä ei todellakaan ole veromarkkojen tehostunutta käyttöä.

Yliopistoissa on otettu myös käyttöön saman tehostamisideologian mukainen uusi palkkausjärjestelmä. Sen näennäisenä tavoitteena on maksaa palkkaa kannustavasti sen mukaan, mikä on työntekijän ammattitaidon ja työstä suoriutumisen taso — joita arvioidaan säännöllisesti.

Lopputuloksena oli laajamittainen ja valtavan työläs muka-arvioinnin prosessi. On epäselvää, ketä se kannustaa.

Käyttöön on saman opin seurauksena otettu myös uusi erittäin työläs työnajan seurantajärjestelmä.

Työntekijöitä on kuitenkin monissa yliopistoissa kielletty ilmoittamasta todellisia työtuntejaan ja määrätty ilmoittamaan tasaisesti normin mukaiset tunnit.

Yliopistolaisia on näin pakotettu käyttämään työaikaansa valheelliseen näennäisraportointiin. On historian ironiaa, että harjoitetun oikeistolaiseen ideologiaan perustuvan tiedepolitiikan lopputuloksena on, että yliopistolaitoksesta on tullut muodottomaksi paisuneen byrokratian ja täysin todellisuudesta irronneiden näennäisen arvioinnin ja valheellisen raportoinnin myötä Neuvostoliitto pienoiskoossa!

Panu Raatikainen on teoreettisen filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa OKM 2. Martina Reuter forskar i filosofins historia vid Helsingfors universitet. Hon vill arbeta för en jämlik utbildning, som respekterar bildningens egna villkor.

Martina Reuter työskentelee filosofian historian tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän haluaa taistella tasavertaisen ja sivistyksen omia ehtoja kunnioittavan koulutuksen puolesta.

Tasa-arvoinen opetus luokkayhteiskunnassa. Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress. Martina Reuter. Tutkijoiden vaalipaneeli -kun haluat muutakin kuin retoriikkaa Jaa: Facebook Twitter.

Jätä kommentti. Luokaton koulu? Yhteenveto: Panu Raatikainen Helsingissä huipputulos. Vieraana: Gia Virkkunen Lama syventää luokkaeroja.

Vieraana: Leena Eräsaari Uusliberalismi rapauttaa julkisen sektorin moraalin. Vieraana: Ilkka Levä

Vieraana: Ilkka Levä Perustan perusta Suomessa liittyy kansalliseen heräämiseen, siksi taustaksi lyhyt johdatus kansallisuusajattelun historiaan Suomessa. Bataillen fasismianalyysiin Ponytail Höhle Der Löwen ajatus homogeenisestä ja heterogeenisestä sfääristä yhteiskunnassa. Publication Date: Publication Name: Hypatia. Tehtävänasettelustakin voi Köln 50667 Fernsehserien huomata, että kyseessä on yksi aikamme merkittävimmistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista uudistuksista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kestävyysvajetta suurempi ongelma julkisella sektorilla on kunnioitusvaje.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

1 comments

Diese wertvolle Mitteilung

Schreibe einen Kommentar